Pettymyksiä, työtä ja uusi nousu aivan huipun tuntumaan

SaiPan 90-luku ei alkanut mallikkaasti. SM-Liigasta putoaminen ja aiempien vuosien taloudenpito olivat jättäneet jälkensä. Seuran talous oli kuralla ja sitä oli pakko lähteä tervehdyttämään. Talous saatiin kovalla työnteolla kuntoon ja seura nousikin uudelleen kansalliseen pääsarjaan ja loppujen lopuksi aivan mitalin tuntumaan. Tapahtumia 90-luvulta ei puuttunut.

Kaudelle 1990-1991 SaiPa lähti rohkeasti tavoittelemaan pudotuspelipaikkaa. Tavoite asetettiin jo keväällä 1990 ja vahvistuksia haettiin kaukaa ja ”korkealta.” SaiPan haaviin tuoksi kaudeksi tarttuivat Jaroslav Benak, Tero Arkiomaa, Veli-Pekka Kautonen, Tero Toivola sekä viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, SaiPassa itsensä kaikkien kiekkoa seuraavien tietoisuuteen iskenyt Otakar Janecky.

Vaikka joukkueessa oli nimimiehiä, pelit sujuivat laidasta laitaan. Kunnon otetta ei kauden aikana tilanteeseen saatu ja joukkue ajautuikin tilanteeseen, jossa valmentajaa vaihdettiin. Antero Väätämöinen sai poistua penkin takaa kesken kauden ja tilalle tuli A-junioreiden valmentaja Heikki Juselius.

Mikään ei kuitenkaan pelastanut joukkuetta, vaan pudotuspelihaaveet kaatuivat karmeaan suoraan putoamiseen pääsarjasta. Viimeisin isku tuli vielä keväällä, kun kauden tilinpäätös osoitti seuran kannalta 1,5 miljoonan markan tulosta, miinusmerkkisenä. Tilannetta voisi kutsua katastrofaaliseksi, sillä kokonaisvelkasaldo hipoi jo viittä miljoonaa markkaa. Kaikesta huolimatta katseet suunnattiin seuraavaan kauteen.

1991-92

SaiPa kasasi kohtuullisen nimekkään joukkueen 1-divisioonaan. Vaikka Otakar Janecky siirtyikin Jokereihin, ei tilanne näyttänyt huonolta. Valmentajaksi pestattiin tshekkoslovakialainen Vacla Sykora ja hyökkäykseen Roman Bozek ja Jaroslav Benak jatkoi joukkueessa. Toki joukkue menetti Janeckyn lisäksi kymmenen muutakin pelaajaa, mutta siirtomarkkinoilta irtosi Lappeenrantaan neljä pelaajaa ja omista junioreista nostettiin edustukseen peräti yhdeksän pelaajaa.

Pelit lähtivätkin kulkemaan ihan kohtuullisesti. Yleisö oli kuitenkin hylännyt pääsarjasta pudonneen joukkueen ja se tiesi lisää ongelmia talouspuolella. Joulutauolla seura joutuikin tekemään kovan ratkaisun, joka jälkikäteen on osoittaunut viisaaksikin. SaiPa irtisanoi kaikki pelaajasopimuksensa ja tarjosi pelaajilla uusia sopimuksia, joissa palkka oli kuitenkin puolitettu. Myös valmentajaksi ulkomailta palkattu Sykora sai lähteä. Sykoran tilalle joukkueen peräsimeen tuli kaksikko Ilkka Kaarna – Reijo Mansikka. Kuusi pelaajaa jätti SaiPan. Kyseessä oli kuitenkin pääasiassa pelaajia, jotka hankkivat elantonsa pelaamalla. 1-divisioonatasolle kovat pelimiehet Benak ja Bozek kuuluivat tähän joukkoon. Tällä toimenpiteellä SaiPan tilikausi päättyi nollatulokseen.

Pelillisesti kausi meni kohtuullisen hyvin, kauden tapahtumat muistellen. Sarjasijoitukseksi tuli keväällä 6. sija 43 pisteellä.

1992-93

Kausi 1992-1993 aloitti SaiPassa todellisen tarkan markan politiikan taloudellisella puolella. Talouden tervehdyttäminen oli pääasia, jotta seuran tulevaisuus saataisiin turvattua ilman noloja konkursseja ja seuran legendaarisen nimen vaihtamista. Pelaajapalkkiot oli sidottu yleisömääriin ja näin seura pystyi tarkasti kontrolloimaan omia pelaajapalkkiomenojaan. Pelaajiakin oli kaupattu jo keväällä ja niistä seura onnistui nettomaan lähes 1,5 miljoonaa markkaa.

1-divisioonassa oli muutettu pelitapaa tälle kaudelle ja joulutauolta kymmen parasta joukkuetta pääsivät pelaamaan Finlandia-liigaa ja kaksi viimeistä joutui karsintoihin. SaiPa selvisi Finlandia-liigaan vaikka joukkueelta ei suuria odotettukaan. SaiPa onnistui hankkimaa kaudella 44 pistettä eli yhden enemmän kuin edellisellä kaudella, mutta sijoitus tippui yhdellä ja tuloksena oli sarjassa 7. sija.

Taloudellinen puoli piti pintansa ja puolella miljoonalla markalla lyhentynyt velkasaldo oli hyvä saavutus.

1993-94

Seuraavalle kaudelle 1993-1994 SaiPan joukkue kesti suurin piirtein samana. Tämä näkyi myös joukkueen otteissa ja pelaaminen oli tasaista, aivan sarjan kärjen tuntumassa. Sarjan puolivälissä SaiPa olikin sarjassa kolmantena. Kauden päättyessä sijoitus oli pysynyt samana ja SaiPa pääsi mukaan liigakarsintoihin 56 pistettä sarjassa keränneenä.

Karsintasarjassa joukkue sijoittui toiseksi, TuTon noustessa liigaan. Kausi oli mennyt pelillisesti sekä taloudellisesti hyvin ja velkaa saatiinkin kauden aikana ja jälkeen lyhennettyä edelisen vuoden tapaan puolella miljoonalla markalla.

1994-95

Kauteen 1994-1995 SaiPa lähtikin suurin toivein. Edellisen kauden menestys oli muistissa ja kun pelaajien hankinta/menetyspuolella jäätiin voiton puolelle, olivat kaikki toivoa täynnä.

Kotiottelut menivät juuri niin hyvin kuin voivat mennäkin, mutta varsinkin kauden alkupuolella vieraissa peli ei kulkenut. Yleisökin oli jälleen löytänyt tiensä halliin, sillä esimerkiksi ottelussa KooKoota vastaan yleisöä oli yli 3000. Sarjan puolessa välissä SaiPa oli sarjan kakkosena, edellään vain naapuriseura KooKoo.

SaiPan joukkueesta joulutauolla nuorten MM-kisoissa oli edustusta kahden pelaajan voimin, kun Jussi Markkanen ja Veli-Pekka Nutikka kävivät edustamassa Suomea.

Pelit lähtivät kulkemaan ja keväällä, runkosarjan päättyessä, SaiPa kruunattiin ykköseksi. Pistepörssin voittokin tuli SaiPaan, kun Ari Santanen teki 73 pistettä. Tero Hämäläinen kruunattiin maalikuninkaaksi 37 osumallaan. Pudotuspeleissä SaiPa pudotti tieltään Järvenpään Haukat sekä Kiekko-67:n ja eteni Ilvestä vastaan liigakarsintoihin. Ilves oli kuitenkin vahvempi ja säilytti liigapaikkansa ja SaiPa jäi vielä miettimään omaa tulevaisuuttaan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.

1995-96

Kahden edellisen kauden liigakarsinnat ja niissä rannallejääminen laukaisivat jälleen pelaajaruletin. Kaudelle 1995-1996 joukkueesta poistuikin kaikkiaan 12 pelaajaa ja heidän mukanaan kaikkiaan noin 250 tehopistettä. Myös valmentaja vaihtui, kun Ilkka Kaarna poistui ja tilalle palkattiin Heikki Mälkiä. 1-divisioona oli tälle kaudelle jaettu kahteen lohkoon, itä- ja länsilohkoihin.

Pelaajien suuresta vaihtumasta huolimatta SaiPan runkosarja meni hyvin. Joukkue sijoittui lopulta runkosarjassa toiselle tilanne, edellään vain Kokkolan Hermes. Pudotuspeleissä joukkue pudotti avauskierroksella Kotkan Titaanit ja toisella kierroksella Kiekko-Karhut. Jälleen kerran edessä olisivat liigakarsinnat, joissa jo kaksi kertaa oltiin koettu pettymys.

1.vaiheessa runkosarjan voittaja Hermes sai kokea SaiPan voiman. SaiPa kaatoi Hermeksen otteluvoitoin 3-1 ja eteni jatkoon liigan jumbona karsintoihin joutunutta TuToa vastaan. Voitto TuTosta tietäisi SaiPalle liigapaikkaa.

Ensimmäinen ottelu päättyikin Turussa SaiPan reiluun 7-2 voittoon. Toista ottelua Kisapuistoon saapui katsomaan 5100 katsojaa ja kotikatsomon riemuksi SaiPa otti tässäkin ottelussa voiton, nyt maalein 2-1. Kolmas ottelu Turussa oli tiukkaa taistelua, mutta se päättyi SaiPan kannalta iloisesti, kun tuliaisina oli jälleen 1-2 voitto, joka samalla ratkaisi SaiPan nousun takaisin liigaan. SaiPa oli palannut kansalliselle huipputasolle vaikeuksien kautta!

1996-97

SaiPa lähti uuteen liigauraansa kaudelle 1996-1997 selvästi liigan pienimmällä budjetilla. SaiPan budjetti oli kuusi miljoonaa markkaa ja toiseksi pienin budjetti oli KalPalla, joka oli ennakoinut kahdeksan miljoonan markan liikevaihtoa. Jo tästäkin näkökulmasta katsoen SaiPan oli putoajaehdokas.

SaiPa oli kuitenkin saanut hankittua joukkueeseensa ruotsalaiskolmikon Mikael Johansson, Patrik Aronsson ja Per Rosenqvist sekä kanadalainen Jeff Bes. Jussi Markkanen palasi SaiPan maalinsuulle.

Joukkueen peli lähti kulkemaan kuitenkin yli odotusten ja putoamispeikko ei asiantuntijoiden harmiksi SaiPan niskaan tahtonut tarttua. SaiPa toki roikkui kauden mittaan koko ajan sarjan hännillä, mutta KalPasta ei ollut Sputnikkien uhkaajaksi. SaiPa säilytti loppujen lopuksi sarjapaikkansa ja teki vielä noin 700 000 markan positiivisen taloudellisen tuloksen ja tämän seurauksen SaiPasta tuli jälleen velaton seura!

1997-98

Nousua seuraava kausi tiesikin SaiPalle sitten jo melkein loton jättipottia. SaiPa hankki kaudelle 1997-1998 riveihinsä todellisen kultakimpaleen, Dale McTavishin. Lisäksi IFK:ssa kannuksia kerännyt Juri Kuznetsov ja 1-divisioonan maalitykki Aleksandr Matsijevski liittyivät SaiPan riveihin.

Joukkue hoitikin pelillisen tonttinsa täydellisen hienosti. SaiPa keräsin runkosarjan 48 ottelussa 49 pistettä ja sillä saavutettiin runkosarjassa 6. tila. Edessä olisivat pudotuspelit, joista ennen kauden alkua osattiin vain haaveilla.

Puolivälierissä kauden päätyttyä hopeamitalit kaulaansa saanut Tampereen Ilves oli kuitenkin vahvempi ja voitti SaiPan suoraan voiton 3-0 ja lappeenrantalaisryhmän kesäloma alkoi. Mainetta kaudesta kuitenkin tuli, kun McTavish palkittiin kauden jälkeen liigan parhaana maalintekijänä, 25 osumallaan.

1998-99

Kauteen 1998-1999 olikin SaiPan hyvä lähteä. Edellisen kauden pudotuspelit olivat mielessä ja tulevaisuus näytti valoisalta. Kaikki menikin melkein niin hyvin kuin SaiPalla voi mennä. Runkosarjassa saavutettiin jälleen 6. sija ja pudotuspelit olivat tosiasia. Puolivälierissä vastaan tuli nimekäs Helsingin Jokerit. Jokereiden kotiareenan muiden tilaisuuksien vuoksi kaksi ensimmäistä ottelua pelattiin Kisapuistossa. Kotikatsomon riemuksi SaiPa otti molemmissa otteluissa voitot ja oli vain yhden ottelun päässä välieristä. Kolmanteen puolivälierään Helsingin Hartwall Areenalla matkasikin noin puoli Lappeenrantaa. SaiPa taisteli kuin hurmiossa ja ”keltainen meri” valloitti Areenan päätykatsomon. Ottelun päätyttyä rantapallot lensivät kentälle, ”Hyvää Kesälomaa Jokerit” luki joissakin. SaiPa oli tehnyt mahdottomasta mahdollisen ja kaatanut Jokerit suoraan voitoin 3-0 ja selvinnyt välieriin Turun Palloseuraa vastaan.

TPS oli SaiPalle kuitenkin liian vahva vastustaja. SaiPa sai nöyrtyä suoraan kolmessa ottelussa ja selityksille ei jäänyt sijaa. Edessä oli kuitenkin vielä pronssiottelu HPK:ta vastaan Hämeenlinnassa. HPK kuitenkin piti pintansa ja otti pronssimitalit kaulaansa. SaiPan hieno kausi päättyi pettymykseen. 1990-luvu loppu ei sitten SaiPalle enää menestystä tuonutkaan.

1999-2000

Kausi 1999-2000 päättyi pettymykseen ja pudotuspeleistä ulosjäämiseen. SaiPa jäi runkosarjassa sijalle 9. 45 pisteellä ja pudotuspeleihin pääsi viieisenä Ilves kaksi pistettä suuremmalla saldolla. Dale McTavish oli kautta edeltävänä kesänä myyty kesken sopimuskauden Espoon Bluesiin ja Heikki Mälkiä oli jättänyt SaiPan valmennustehtävät edellisen kauden päätteeksi ja tilalle oli palkattu Reijo Mansikka.

Kaiken kaikkiaan SaiPan 90-luku sisälsi siis suuria pettymyksiä heti vuosikymmenen alussa, sitä seuranneita suuria taloudellisia vaikeuksia, mutta loppujen lopuksi huikean nousun sekä taloudellisesti että pelillisesti, aina valtakunnan terävimmän kärjen tuntumaan.