Hissiliikettä sarjojen välillä

70-luku alkoi SaiPan osalta suurten muutosten merkeissä. Pelaajaliikennetteä nähtiin paljon ja kokoonpano muuttuikin edellisestä kaudesta selvästi. Suomensarjaan valmistauduttiin huolellisesti ja kesäharjoittelua uudistettiin. Uudet harjoitusmetodit toivatkin tulosta, sillä jokaisen pelaajan nopeus- ja voimaominaisuudet paranivat. Sarjassa SaiPa saavutti itälohkossa toisen sijan JoKP:n jälkeen. Karsintasarjassa jäätiin niukasti kolmanneksi jakohtalona oli jääminen Suomensarjaan. Parhaita pistemiehiä kaudella olivat Seppo Urpalainen, Martti Sinkkonen ja Pekka Nieminen.

Vaikka uuden harjoittelun tuoma kehittyminen ei sarjanousua tuonut, niin se ei keltapaitoja lannistanut. SaiPa vahvistui kesän aikana huomattavasti, kun lähialueilta saapui lupaavia pelaajia joukkueeseen. Lisäksi valmennus ja joukkueenjohtokin pistettiin uuteen uskoon. SaiPa jyräsikin lohkonsa voittoon vakuuttavasti vain yksi tasapeli rasitteenaan, maalierokin oli mahtava 145-28. SM-karsintasarjassa tahti oli vieläkin hurjempi ja kymmenen ottelua sujui pistemenetyksittä ja nousu oli selvä. Pistekuningas oli Timo Väätämöinen tehoilla 36+41, monien muidenkin kerätessä hienoja saldoja.

SM-sarjassa petyttiin

Kauteen 1972-73 lähdettiin hyvillä mielin, loistavasti menneen edellisen kauden jälkeen. Jäähallikin oli valmistumassa ja vahvistuksia saatiin. Peli ei kuitenkaan sujunut alkuunkaan ja SaiPa oli sarjan päätyttyä viimeisenä vain kolme pistettä saalistaneena. Sarjan toiseksi viimeiseen joukkueeseen oli eroa 20 pistettä. Suurin syyllinen vaisuihin otteisiin oli pelaajien huono harjoittelumoraali, harjoituksissa ei ollut ruuhkaa edes kauden aikana, saatikka kesällä.

Edessä oli jälleen suomensarjakausi vahvasti muuttuneella joukkueella. Lopettaneita tai muualle siirtyneitä oli seitsemän ja heidät korvattiin omilla junioreilla. Pelaamisessa ei joukkueen nuorentuminen kuitenkaan näkynyt, sarja sujui tappioitta ja jälleen oli edessä karsintasarja. Sekin jatkui samalla tahdilla ja ilman tappioita oli edessä jälleen nousu SM-sarjaan. Timo Väätämöinen oli jälleen pistehai, perässään Martti Immonen ja Jussi Piuhola.

Viimeinen kausi SM-sarjaa

Poikkeuksellisesti nyt ei nousun jälkeen joukkueessa tapahtunut juurikaan muutoksia. Mestaruussarja osoittautui jälleen liian kovaksi haasteeksi ja voittoja tuli selvästi tappioita vähemmän. Kauden päätteeksi SaiPa oli toiseksi viimeisenä ja kun kaksi viimeistä putosi, niin oli jälleen edessä sarjatason vaihto. Tehoikkaimpana pelaajana hääräsi Ilkka Kaarna. Jäähytilastossa SaiPaa edusti vasta 16-vuotias Jukka Peitsoma ottamalla 51 jäähyminuuttia. Kauden päätteksi koettiin muutoksen tuulia, kun erilaisten erimielisyyksien jälkeen perustettiin SM-liiga.

SaiPan pudottua SM-sarjasta, oli edessä myös uuden nimen saanut 1. divisioona. Joukkue hajosi putoamisen seurauksen täysin ja vain Martti Sinkkonen jatkoi vanhoista pelaajista. Valmentajaksi tuli entinen pelaaja Heikki Juselius kolmen vuoden sopimuksella. Tavoitteena oli kehittää oman kylän pojista menestyvä joukkue. Värikkäs kausi sujui hyvin vaikka uusintaottelu karsintapaikasta hävittiinkin. Värikkään kaudesta teki joukkotappelu Joensuussa. Kaikkien pelaajien lisäksi nahinointiin osallistuivat myös innokkaimmat hallin viidestäkymmenestä katsojasta.

Kärkikastissa kehittyen

Kausi 1976-77 oli alusta loppuun asti kilpajuoksua Kärppien ja Sportin kanssa. SaiPan kohtalona oli lopulta jäädä kolmesta kovasta juuri kolmanneksi ja kolmen pisteen päähän karsintapaikasta. Kauden pistenikkarit olivat Pekka Nieminen, Harri Asikainen ja Martti Sinkkonen, Jukka Peitsoman ollessa jäähykuningas.

Juseliuksen komennon kolmas kausi oli alkamassa ja joukkueeseen saatiin uusia pelimiehiä, muun muassa Kari Weckström ja Pentti Matikainen. Sarjan puolivälissä SaiPa johti sarjaa seitsemällä pisteellä. Keväällä touhu meinasi mennä tiukaksi, mutta lopulta divisioonan voitto irtosi yhden pisteen erolla Forssan Palloseuraan. Edessä olivat historian ensimmäiset liigakarsinnat. Matka liigaan osoittautui kuitenkin pitkäksi, sillä karsintapelit päättyivät kaikki tappioon. Lupaavasti alkaneen kauden paras pistemies oli jälleen Pekka Nieminen ja paras maalintekijä Esko Heikkeri.

Vuosikymmen päättyi sarjanousuun

Juselius sai vuoden jatkopestin ja vahvistuksia hankittiin, SaiPaa pidettiinkin divisioonan suosikkina kaudelle 1978-79. Pelit sujuivatkin hyvin ja kaiken kruununa seuran 30-vuotisjuhlaottelussa kaadettiin sarjakakkoseksi lopulta sijoittunut FoPS peräti 11-2. Karsintapaikka varmistui jo muutamaa peliä ennen sarjan päätöstä ja joukkueen tehopelaaja oli paluumuuttaja Ilkka Kaarna. Karsinnat sujuivat viime kevättä paremmin, mutta viimeisellä kierroksella tullut tappio Kärpille jätti SaiPan divariin.

Seuraavalle kaudelle SaiPa vaihtoi valmentajakseen Alpo Suhosen ja tavoitteena oli nousu SM-liigaan. Resepti SaiPan nousuun oli selkeä, "Idän jätti kaipaa potkua korvien väliin", oli Suhosen teesi. JOukkuettakin uusittiin hieman, vaikka suurin kala, Kari Makkonen, ei Porista halunnutkaan lähteä. Vaikka karsintapaikka lopulta SaiPalle heltisi, niin helpolla se ei tullut, sillä kakkoseksi sijoittunut SaiPa oli vain kaksi pistettä SaPKoa edellä. Suhosen kokoama huippuketju Petri Skriko-Heikki Mälkiä-Pentti Matikainen vastasi pääasiassa tehoista. Karsinnoissa SaiPan tahti oli kovaa ja se toi lopulta palkkioksi nousun SM-liigaan. Uusi vuosikymmen päästiin siis aloittamaan ensimmäisellä SM-liigakaudella.