| 50-luku | 60-luku |
SaiPa perustettiin vuonna 1948 kun Lauritsalan kaikille nuorille ja lupaaville jääpallon ja jalkapallon pelaajille ei meinannut löytyä joukkuetta juniorisarjojen jälkeen. 9.11.1948 pyydettiinkin uuden seuran perustamisesta kiinnostuneita saapumaan Kaukaan kansakoululle. Tuon kokoontumisen tuloksena syntyi Lauritsalan kauppalaan uusi jää- ja jalkapalloseura, jonka nimeksi kahdentoista ehdotuksen joukosta valittiin Saimaan Pallo, eli SaiPa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi uudelle seuralle valittiin Pauli Tarvonen.
Seuran ensimmäisinä vuosina toiminta keskittyi jää- ja jalkapallon pelaamiseen, kunnes vuonna 1951 ensimmäisen kerran heräsi ajatus jääkiekkojaoston perustamisesta. Ja päätös jääkiekkojaoston perustamisesta tehtiin tuon samaisen vuoden vuosikokouksessa. Vaikka lajijaosto löytyikin, niin itse toimintaa ei jääkiekon parissa ollut, joten vasta talvella 1953-54 päätti SaiPa ottaa jääkiekon ohjelmaansa. Samaisena talvena loppui SaiPan toiminta jääpallossa aikuisten sarjoissa. Jalkapallon pelaamista SaiPassa jatkettiin vuoteen 1978.
Ensimmäiset SaiPan pelaamat pelit jääkiekossa löytyvät talvelta 1953-54. Ensimmäinen ottelu pelattiin Imatralla 4.2.1954 Imatran Jyskettä vastaan ja SaiPan kiekkotaival alkoikin todella lupaavasti, sillä ottelu päättyi SaiPan voittoon 8-3. Kotiottelut eivät kuitenkaan alkaneet yhtä mainiosti, sillä 14.2.1954 ensimmäisen Lauritsalassa pelatun ottelun voiton vei Jyske lukemin 7-9. SaiPa pelasi tuona talvena vielä kaksi muutakin ottelua ja ne molemmat päättyivät voittoihin. Ensimmäisen talven kiiteltyjä pelaajia olivat Pentti Järvilehto, Jussi Halme ja maalivahti Mauno Forsman.
Ensimmäisen hyvin menneen talven jälkeen SaiPan johto lähettikin Vilho Pekkosen jääkiekkoliiton vuosikokoukseen. Sieltä Pekkosen matkaan tarttui tieto, että englanninkielisestä The Hockey Handbookista löytyisi varsin kattavat ohjeet jääkiekon pelaamisesta ja harjoittelusta. Kyseinen kirja hankittiin SaiPalle ja Bryan Backmansson käänsi kirjan suomeksi. Sen jälkeen SaiPa aloitti määrätietoisen harjoittelun ja ilmeisesti harjoitteli kovempaa kuin monet tuon ajan mestaruussarjajoukkueet.
Talvella 1954-55 SaiPa pelasi maakuntasarjaa vaihtelevalla menestyksellä, pelit menivät lähinnä sääntöjä opiskellessa. Piirisarjan voitto kirjattiin tuona talvena SaiPalle, joten aivan ilman menestystä ei jääty. Myös Suomen Cupissa saavutettiin pari makeaa voittoa.
Kesällä 1955 alettiin puuhaamaan jääkiekkokentän siirtoa Lauritsalasta Kaukaalle. Sopiva paikka löydettiin ja ns. "Abessinian" männiköstä tuli SaiPan kotikaukalo seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. Ensimmäinen peli uudella kentällä pelattiin 16.12.1955, hieman vahvistettu SaiPa sai vastaansa Suomen A-maajoukkueen. Peli päättyi maajoukkueen 5-1 voittoon. Uuden kotikentän nimeksi valittiin lukuisten ehdotusten joukosta Osmo Meilahden ehdotus, Kiekkopuisto.
Toiseen maakuntasarjakauteen lähdettiin SaiPan leirissä toiveikkaana. Olihan valmennukseen ja harjoitteluun paneuduttu kovalla innolla. Kausi sujuikin varsin hyvin, mutta samalla jäi nousu Suomensarjaan jäi harmittavasti kiinni huonommasta maalierosta. SaiPan edelle kiilasi Savonlinnan Pallo-Kerho, SaPKo. Suomen Cupissa SaiPa menestyi jälleen mainiosti ja pääsi pelaamaan mestaruussarjajoukkue HIFK:ta vastaan. Vaikka peli HIFK:n jatkoaikavoittoon lopulta päättyi, niin silti tuo peli antoi jälleen uutta uskoa innokkaiden SaiPalaisten tekemiseen.
SaiPalaisten määrätietoinen ja ahkera harjoittelu toi lopulta halutun lopputuloksen, kun kaudella 1956-57 SaiPa hallitsi maakuntasarjaa. Ilman tappioita sujuneen sarjan palkkiona oli pääsy Suomensarjan karsintaan. Nousuhaaveet romuttuivat kuitenkin 4-2 tappioon Riihimäen Pallonlyöjille. Nousuhaaveiden kariuduttua oli joidenkin usko koetuksella, sillä kovan harjoittelun luultiin tuovan automaattisesti tulosta.
Kaudella 1957-58 SaiPa jatkoi hallintaansa maakuntasarjassa ja selvitti sen jälleen ilman tappioita. Ratkaisevassa nousupelissä vastassa oli Joensuun Pallo-Toverit. Tällä kertaa SaiPa ei jättänyt varaa epäonnistumiselle ja 7-2 voiton myötä määrätietoinen harjoittelu oli saanut palkkion. Mutta sarjanousu ei kuitenkaan ollut tuon talven suurin saavutus. SaiPa eteni tuolla kaudella aina Suomen Cupin loppuotteluun asti, se oli maakuntasarjajoukkueelta huima saavutus. Matkalla finaaliin kaatui muun muassa HIFK lukemin 7-4. Finaalissa vastassa oli tuon ajan suurjoukkueisiin lukeutunut Ilves, joka veikin finaalin nimiinsä harmittavasti 3-2.
Kausi 1958-59 sisälsi SaiPan ensimmäisen Suomensarjakauden kunniaksi myös seuran 10-vuotisjuhlan. Samaisella kaudella SaiPan harjoituksissa alkoivat käymään jääpallolahjakkuus Jorma Hietanen ja Kesämäen koulun joukkueesta erottunut Lalli Partinen. SaiPa oli sarjan sensaatio ja kiekkoinnostus oli valtaisaa Lauritsalassa sekä myöskin Lappeenrannan puolella. Sarja huipentui Kotkassa otteluun Reipas-SaiPa. SaiPa vei ottelun selvin 8-3 lukemin ja selvitti näin tiensä mestaruussarjakarsintoihin.
Karsinnoissa SaiPa jatkoi hurmioitunutta peliään ja yllätti ennalta kovempia vastustajiaan ilta toisensa jälkeen. Kun karsintasarja oli takana, komeili SaiPa taulukon kärjessä ja toisena oli Kokkolan Hermes. SaiPa ja Hermes nousivat molemmat mestaruussarjaan. SaiPan nousu vain yhden Suomensarjakauden jälkeen oli uskomaton saavutus. Yksi erikoisuus joukkueessa oli se, että se käytti Backmanssonin ideasta kolmea ketjua, johon muutkin seurat alkoivat pikku hiljaa siirtyä. Mestaruussarjakarsinnoissa SaiPan parhaimmistoon kuuluivat Pauli Hyväri, Osmo Meilahti, Leevi Ryhänen, Jorma Hietanen, Jorma Borgström ja Ossi Vainikka.
Ensimmäiseen kauteen mestaruussarjassa valmistauduttiin huolella. Backmansson tutki The Hockey Handbookia entistä tarkemmin, Teuvo Myyryläinen kehitteli omia harjoitusmenetelmiään ja kun maamme kolmas kuntosali saatiin Kaukaan urheilutalon erääseen huoneeseen, niin alkoi SaiPan osalta myös punttien nosto. Maajoukkueen mukana hyvän edellisen talven jälkeen pääsivät SaiPasta vierailemaan Pauli Hyväri ja Jorma Borgstöm.
SaiPan historian ensimmäinen mestaruussarjaottelu pelattiin Lauritsalan Kiekkopuistossa 13.12.1959 Rauman Lukkoa vastaan. Tuota historiallista peliä oli todistamassa yleisöennätys, 3504 katsojaa. Peli päättyi SaiPan pelaajien jännittäessä lukemiin 3-7 Lukolle. Ensimmäinen SaiPan mestaruussarjamaali kirjattiin Jorma Hietasen nimiin, syöttäjänä toimi Osmo Meilahti. Pistetilin SaiPa avasi ottelussa HPK:ta vastaan, kun tuloksena oli 4-4 tasapeli, ensimmäinen voitto kirjattiin HJK:sta lukemin 5-3.
SaiPa keikkui koko kauden sarjan häntäpäässä ja uhkana oli putoaminen takaisin Suomensarjaan. 4-2 voitto HPK:sta Hämeenlinnassa nosti SaiPan viimeiselle sarjassa säilyjän paikalle ja kauden viimeisestä ottelusta HJK:ta vastaan riitti yksi piste sarjapaikan säilyttämiseen. Ratkaiseva ottelu päättyi lukemiin 5-5 ja SaiPa sai jatkaa mestaruussarjassa.
Jos oli nousu mestaruussarjaan ollut pieni ihme, niin sitä oli myös sarjassa säilyminen. SaiPan parhaat pistemiehet ensimmäisellä kaudella olivat Jorma Hietanen, Ossi vainikka, Pauli Hyväri, Leevi Ryhänen ja Paavo Karttunen. SaiPa keräsi mestaruussarjajoukkueista eniten yleisöä kotipeleihinsä, näin ollen rahahuolia ei seuralla ollut.
| 50-luku | 60-luku |